Onpa hyvä, ettei noissa mun postauksissa kuvia juuri ole. Ei harmita, että vuodatuksen kuvat ovat kaikonneet. :) Blogin kirjoittajan kuvaukseen täytyy muuttaa tuo ammattinimike kotiäiti virkamieheksi, sillä huomenna on edessä paluu virkapaikalle lähes kahden vuoden kotoilun jälkeen. Huh. Jännittää ja hirvittää noin lähinnä. Toisaalta pakko myöntää, että kyllähän säännöllisesti tilille tulevassa palkassa on omat hyvät puolensa, vaikkei virkamiehen (tai -naisen) palkalla juuri riehaantumaan pääsekään.
Lasten ei onneksi vielä tarvitse lähteä päivähoitoon vaan meillä vaihdetaan vuoroa ja mies hoitaa lapsia kotona vuoden loppuun asti. Lasten arki ei siis ehkä hirmuisesti muutu...? Vuoden vaihteessa on sittenuuden sopeutumisen paikka, kun pitää miettiä hoitoon viemiset ja hakemiset ja sairastelut uudella tavalla.
Kahdessa vuodessa ehtii unohtaa työkavereiden nimet lähesä täysin sekä sen, monennessako kerroksessa toimisto sijaitsee (olen kehittänyt huomiselle suunnitelman, että en mene hissillä vaan kävelen portaita, että ennätän jokaisessa kerroksessa ihmetellä, että joko oltaisiin oikeassa kerroksessa) - niistä erinäisistä salasanoista nyt puhumattakaan. Ylimääräistä jännitystä aiheuttaa uusi palkkausjärjestelmä, mikä on tullut voimaan tämän vuoden aikana. Heinäkuun tilinauha oli niin mielenkiintoinen, että aiheesta varmasti täytyy käydä keskustelu jos toinenkin. Stressiä voi repiä myös siitä, mitä laitan töihin päällä. En ole neljään vuoteen ollut töissä niin, etten olisi ollut raskaana! Vaatekaapissa on siis lähinnä mukavia kotivaatteita, erinäisiä urheiluvaatteita, mutta todella vähän mitään "virkavaatetta".