Eilen julkaistiin kuntajakoselvitysehdotus sekä yhdistymissopimus. Yhdistymissopimuksessa on sen verran vähän sivuja, että suosittelen kyllä lukemista - melkein sen luki työmatkalla (15min.) junassa. Sopimuksessa on myös sen verran vähän sivuja, että väkisinkin osa asioista jää varsin kevyesti mainituiksi ja jää miettimään, että mitähän tämä oikeastaan tarkoittaa...?

Kohdassa 2. (Yhdistymisen tarkoitus) todetaan mm., että "nykyisiä keskustaajamia ja maaseutualueita kehitetään tasapuolisesti", "nykyisistä kunnista muodostettavat vahvat osakeskukset ovat yhdessä verkosto, jolla turvataan julkisten ja yksityisten saatavuus alueen eri osissa". Tavoitteena on myös tehostaa julkisia palveluita ja keventää hallintoa.

Kohdan 2.2. strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta todetaan, että tavoitteena on, että "Uuden kunnan eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus saada samantasoiset palvelut. Suurin osa palveluista tulee saada väintään kunnan osakeskuksissa. Lähipalveluiden tulee olla kohtuuetäisyydellä vaikka se aiheuttaa kunnalle keskimääräistä korkeampia kustannuksia." 

Asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään uusien vaikutuskanavien kautta. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, mitä nuo vaikutuskanavat olisivat ja miten asukkaiden mielipide otetaan huomioon. Ehdotuksessa todetaan myös, että uhkana on, että äänestysinto laskee, kun ei enää voikaan äänestää sitä tuttua naapurista. Päättäjiä on vähemmän ja päätöksenteko kauempana.

Kuntajaon muuttamisen edellytyksissä (kohta 3) todetaan, että "Vaikka Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäyntialueeseen, on sen julkinen palvelutuotanto ja elinkeinoelämä suuntautunut niin kiinteästi ja monipuolisesti Päijät-Hämeen maakuntaan, että sitä voidaan pitää toiminnallisena osana muodostuvaa okokonaisuutta, mikäli Nastola liittyy uuteen kuntaa." MIKÄLI NASTOLA... Mutta, mitä jos ei? Tarkoittaako tämä sitä, että jos Nastola äänestää EI ja Iitti KYLLÄ, ei Iitin "kyllä":llä ole mitään merkitystä?

Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteissa (kohta 5.) todetaa, että Lahti on pääkeskus, joka palvelee koko seutua. Sen lisäksi "Kunnassa on nykyisten Hollolan, Nastolan ja Iitin kuntakeskuksissa vahvistetut kaupunkimaiset osakeskukset kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen". Myöhemmin kohdassa 8.4.2 on määritelty, mitä palveluita tuotetaan kaupunkimaisissa osakeskuksissa: "Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, mikäli opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa.
Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta.
Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja." Tämän perusteella Kausalassa säilyisivät siten suurin osa nykyisistä palveluista. Esimerkiksi teknisen puolen palveluita joutuisi tämän perusteella hakemaan nykyistä kauempaa, mikäli tarvetta olisi - lähinnä tuli mieleen rakennusvalvonta, missä toki ei tarvitse kovin usein nykyiselläänkään asioida. Tässä todetaan Kausalassa säilytettävät palvelut eli voiko päätellä, että kyläkouluille tämä tietäisi loppua? Tosin jo nykyisellään taloustilanteen aiheuttamat säästöpaineet ovat sellaiset, että kyläkouluista luultavasti keskustellaan jo ennen mahdollista liitosta.

Ensimmäiseen uuten kunnan valtuustoon valittaisiin kevään 2017 vaaleissa 75 valtuutettua eli melkoisesti vähemmän kuin nykyisten kuntien valtuutettujen määrä yhteensä. Vaaleissa läpi meno entisistä pienistä kunnista olisi varmasti melko vaikeaa. Valtuuston lisäksi perustettaisiin 9-jäseniset aluejohtokunnan entisten kuntien alueelle (paitsi nykyiseen Lahteen). Aluejohtokunnan tehtävä olisi antaa lausuntoja ja jakaa tukia, avustuksia yms. alueensa toimijoille. Aluejohtokuntien käytössä olevista rahoista päättäisi kaupunginvaltuusto vuosittain.

Kuntaliitoksella haetaan ennen kaikkea säästöä - selvityksessä on tehty laskelmia ja saatu säästötarpeita. Uuden kunnan veroprosentiksi on saatu laskettua 20.25%. Yle Lahden jutussa selvittäjänä toimiva Huldén toteaa (viitaten ilmeisesti aiempiin kuntaliitoskaavailuihin): "Neljä vuotta sitten tehdyt talousennusteet ovat heittäneet häränpyllyä. Missään kunnassa talouskehitys ei ole mennyt kuten silloin kuviteltiin. Eikä ole enää järkevää ylläpitää kunnallista itsehallintoa vain sen itsensä takia". En jaksa uskoa, että selvittäjien ennustajan taidot olisivat kovin paljon paremmat kuin edellisessä Lahden alueen selvityksessä, vaikka eri henkilöt selvitystä tekemässä ovatkin. Yleisen talouskehityksen ennustaminen tuntuu olevan haastavaa ekonomisteillekin, mutta ymmärrettävästi joku ennuste on laskelmien pohjaksi jouduttu tekemään. Ehkä ei kovin paljon arvoa voi antaa tuolle veroprosentille - lienee täysin mahdollista, että parin vuoden päästä tilanne on jotain aivan muuta kuin nyt ja laskelmilla saadaan uudenlainen prosentti esiin. Lisäksi taloudenhoiton periaatteen (kohta 9.3.) kohdassa todetaan, että "uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon." Käytännössä tämä lienee nykyinen Lahden taksojen taso? Ainakin iittiläisille tämä tietää taksojen nousua, sillä ainakin teknisen puolen taksat ovat Iitissä olleet naapurikuntia alhaisemmat.

Noin muutoin ehdotuksessa todetaan, että Nastola ja Hollola tuottavat palvelut Lahtea halvemmalla, vaikka luokkakoot ovat pienemmät ja lääkäriin pääsee nopeammin. Tästä on - ainakin minua ilahduttavasti - todettu, ettei palveluita voida uudessa kunnassa järjestää Lahden mallin mukaan. Tässä mielestäni tulee hyvin esiin se, että ollaan todellakin lähdetty rakentamaan uutta kuntaa eikä liittämään reuna-alueita Lahteen. Että nykyiselläänkään suurin ei ole tehokkain, mutta toiveissa on, että yhdistymällä suuremmaksi kokonaisuudeksi tehokkuus parantuisi. Niinpä niin.

Oma kanta ei ole vielä selvillä - ehdotuksesta ja liitossopimuksesta saa melko hyvän käsityksen siitä, miten asiat menevät, jos liitos toteutuu. Mutta kaipaisin pohdintaa siitä, mitä tapahtuu, jos liitos ei toteudu? Tai jos ja KUN osa kunnista kieltäytyy? Nyt arvioidut yhdistymishyödyt eivät voi toteutua samassa mitassa, jos joku tai jotkut kunnat liitokseen eivät lähde. Silloin toki selvitellään lisää ja katsotaan tilannetta uudestaan. Joka tapauksessa lienee selvä, että suuria muutoksia on edessä, tehtiin niin tai näin.

Iitissä on kuntalaisten kuulemistilaisuus valtuustosalissa viikon päästä torstaina 14.8. klo 18 alkaen. Sinne ajattelin minäkin mennä selvitysmiehiä kuuntelemaan.