Twitterin #first7jobs haasteen myötä koitin muistella ensimmäisiä työpaikkoja - ja totean, että muisti on kyllä todella heikko... Mutta ehkä nyt jotain tulee mieleen. Listassa siis sellaisia hommia, mistä olen jotain palkkaakin saanut:

1. Mainostenjakaja

2. Mansikanpoimija

3. Isonen riparilla

4. Kirjoittaja

5. Puutarhatyöntekijä

6. Matkailuneuvonnan kesätyöntekijä

7. Yliopistoharjoittelija

Varmasti ihan ensimmäinen palkallinen homma oli mainostenjakaja. Taisin olla 13- tai 14-vuotias tuolloin. Ihan pariinkin otteeseen mainoksia jaoin kaverin kanssa - pisimmillään intoa taisi riittää pari kuukautta. Melkoista hommaa oli jakaa mainoksia omakotitaloalueella polkupyörällä. Lajitteluhomma oli hirveää ja palkka olematon.

Ura mansikanpoimijana oli koko lailla yhtä loistokas kuin mainostenjakajan urakin, ajoittuu myös samoille vuosille, mutta kesäaikaan. Olimme pellolla aamuseiskalta ja saimme todeta, että venäläiset ja virolaiset olivat aloittaneet työt jo pari tuntia aiemmin ja keränneet hirmuiset määrät. Ensimmäinen päivä sujui aina hyvin, sen jälkeen oli selkä ja jalat jumissa, vaikka oltiinkin nuoria ja notkeita.

Kerran olin riparilla isosena. Jonkun pienen korvauksen siitä sai, mutta suurempi arvo taisi olla ylläpidolla. Ripari oli suomalais-saksalainen leiri eikä kahden vuoden koulusaksalla ihan kovin pitkälle pötkitty niiden saksalaisten kanssa, jotka eivät suomea osanneet käytännössä lainkaan. Mutta pätevänä vastaanotin ulkoläksyt suomeksi ja saksaksi.

17-vuotiaana SinäMinä-lehti julkaisi kirjoittamani novellin ja maksoi siitä palkkion. Ei se ehkä mikään kirjallinen suurteos ollut, mutta varmasti sydänverellä ja suurella tunteella kirjoitettu.

Puutarhatöitä olen tehnyt useampanakin kesänä. Ensimmäinen kerta oli heti lukion jälkeen, jolloin olin Nordjobbin kautta puutarhatöissä Islannissa Akureyrissä. Laittoivat alkuun tekemään töitä poikien kanssa, "koska suomalaiset ovat niin vanhvoja". Istutettiin puita (siinä on kyllä ihan loputon homma ko. maassa), asennettiin siirtonurmikkoa, levitettiin lannoitteita... Lava-autolla ajeltiin ympäri kaupunkia kohteelta toiselle. Opettivat, miten sanotaan islanniksi harava ja lapio. Muutaman viikon päästä pyysin siirtoa kukkaryhmään ja pääsinkin. Loppukesä meni tyttöjen kanssa kukkia kitkiessä ja kastellessa. Töitä tehtiin kyllä kovasti. Maanantaista torstaihin 10 tuntia, perjantaisin muistaakseni kahdeksan tuntia ja seitsemältä aloitettiin. Hieno kesä. Opiskeluaikoina olin sitten pari kesää hautausmaalla kesätöissä. Tykkäsin kyllä siitä hommasta kovasti.

Opiskeluaikoina vietin myös yhden kesän matkailuneuvonnassa turisteja opastamassa. Työvuorot olivat joko Lahdessa urheilukeskuksessa sijainneessa mökissä tai toimistolla keskustassa. Vuoroja oli myös viikonloppuisin, jolloin vastaavasti oli viikolla vapaata. Yleisin kysymys taisi olla, että "missä on vessa?". Sitä kysyttiin useammalla kielellä. Urheilukeskuksessa kysyttiin myös, miten hyppyrimäen päälle pääsee ja mikä on pisin hypätty hyppy. Legendan mukaan keskustasta olisi käyty kysymässä, että miten teillä on tuo ydinvoima ihan kaupungin keskustassa? Tällä oli tarkoitettu kaupunginteatteria. 

Opiskeluaikoina olin yhden kesän harjoittelussa Saksassa Cottbussissa. Siellä puuhailin teknisellä yliopistolla ja tein harjoitustehtäviä seuraavan vuoden paikkatietokurssille. Oli kyllä hyvä kesähomma tämäkin. Sen lisäksi, että sillä sai hankittua pakolliset harjoitteluopintoviikot, sain vapautukset paikkatietokurssista myöhemmin opinnoissa.

Aika monenlaiseen hommaan sitä on ehtinyt ennen varsinaista työuraa.